Moi

Mä oon kohta 14 vuotias tyttö, joka on kärsiny SH:sta jo niin kauan, kun muistan. Aluks se oli pelkkää "OO ÄM GEE OON IHAN HITON LÄSKI PITÄSKÖHÄN LAIHDUTTAA?!" -ajattelua, mutta n. ½ vuotta sitten mä aloin oikeesti ajattelemaan, pitkäskö mun laihduttaa.

Mitat oli tuolloin, aloittaessani, 164/56

Mä laihdutan lähinnä syömisen vähentämisellä. En liiku päivittäin hulluna. Teen satunnaisesti parin--> kilsan juoksulenkkejä, monen kilometrin kävelylenkkejä ja pyörälenkkejä. Lihaskunto on jäänyt aika vähälle nykyään.

Mutta mä oon laihtunu hyvin ilman liikuntaakin. Tällä hetkellä mitat on 167/48. Ja siitä nyt vieläkin alaspäin! Tavoitteeni on ainakin alle 45, mutta ei alle 40.

Mä tiedän, että mä oon lihava. Vaikka vaa'an numerot näyttäis mitä. Mun reidet on kamalat. Mun perse on täynnä ihraa. Mulla on pömppis. Mutta silti mua sattuu, kun mä istun. Sisko sano, että se johtuu mun laihuudesta. Tulin iloseks, mutta mietin silti, MIKSI.

Mä en tosiaankaan haluu menettää mun lastensaantimahdollisuuksia. Mut minkä takia mä en silti vois olla laiha? Mikä sen estää? Minkä takia mä en voi olla täydellisen näkönen? Miksi mulla on SH? Minkä hemmetin takia mä aloitin laihdutuksen....?!

Sitä mä saankin miettiä. Varmaan maailman tappiin asti.